15. marraskuuta 2012

"Koska mä rakastan sua..."

Hän laski jokaisen päivän siitä kun aloimme tapailla. Sanoessani hänelle toissapäivänä, etten ollut vielä valmis uuteen suhteeseen ja etten pystynyt olemaan jutussa täysillä mukana, oli hän päässyt jo kolmeen kuukauteen ja yhteen päivään. Facebook-virallista suhdetta oli takana vain 12 päivää. Tänään olimme samalla työmaalla rakentamassa Kädentaitomessuja Pirkkahallissa. Hän vältteli katsettani ja tiesin käyttäytyneeni kuin hirviö. 

Olin rikkonut pojan.

Kävellessäni kohti wc-tiloja törmäsin häneen. Tervehdin normaalisti ja hän vastasi vaimeasti. Hetken päästä sain häneltä viestin, jossa hän kertoi tuoneensa loput tavarani luotaan. Hän odotti minua pääovilla ja kulki edelläni. Pääsin kipittämään hänen rinnalleen ja yritin heittää huonoa läppää keventääkseni tunnelmaa. Ilmasta tuli vain raskaampaa. Hän ojensi laukkuni autostaan ja poltti tupakkaa. Halasin häntä. Näin kuinka surullinen hän oli. Hän puhui minulle sanoja joita en ymmärtänyt.

Suutelimme. Hän nosti minut syliinsä. Nauroimme.

"Kun mä oon vihdoin löytäny sen mitä oon ettiny niin mä en päästä siitä helposti irti.
En oo koskaan tuntenu mitään tällästä ennen.
"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

If you’re really a mean person you’re going to come back as a fly and eat poop.