16. kesäkuuta 2014

Tänään mä olen tän aavikon herra, vaikka saatankin rakastua kangastuksiin

Kirjoittelen teille täältä Mansen uusilta hoodeilta, muuttolaatikoita täynnä olevasta asunnosta, höryävä kahvikuppi subbarini päällä. Uusi asuntoni, johon toin aivan liikaa tavaraa keskiviikkona, on siis 33,5 neliöinen, vuonna -10 rakennettu, saunallinen luhtitalokaksio (tai pikemminkin jaettu yksiö). Pelattuani muuttolaatikkotetristä muutaman päivän, olen saanut olohuoneen muutettua varastosta asuinhuoneistoksi. "Onneks sulla ei paljon tätä tavaraa oo" mainitsi veljeni sarkastisesti ollessaan muuttoapuna. Yllätyin itsekkin materian paljoudesta, jonka todellisuudessa tajusin vasta kun kaikki tuotiin yhteen pieneen tilaan. "Miksi. Mitä vittua mä teen tällä kaikella..." Saatuani ainoastaan astiat kaappiin, oli kaikki keittiön säilytystila jo käytetty kuivakaappia lukuunottamatta. Ehkä se on nämä uudet asunnot - pieniä ja söpöjä. Siksi olenkin viimepäivinä miettinyt tilankäyttöä, säilytysrakaisuja ja ilmettä uudelle kodilleni. Pari ideakuvaa saa avata ajatuksiani alle seitsemän neliöisestä makuuhuoneestani. 



Kaikkialla tuntuu olevan meikäläisen palvelun kohdalla lappu 'Ei mitään kiirettä'... Kaksi viikkoa sitten tuli viesti Saunalahdelta että huoneistokaista on nyt asennettu. Eipä toimi vieläkään ja asiakaspalvelussa valehteli vielä perjantaina että puoleen tuntiin saavat paskansa kasaan. Anyway... ystävät ovat olleet suurena apuna kaiken tämän perseilyn keskellä ja haluan kiittää siitä. Herra Matikainenkin on jo kotiutunut. 

Meille kuuluu hyvää.




Ainiin... Taisin puhua jostain yllätyksestä parissa viime postauksessa?


Se on kesätukka. Kuutisen tuntia puhdasta tuskaa, mustelmaiset sormet ja peilistä katsoo takaisin Predator. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

If you’re really a mean person you’re going to come back as a fly and eat poop.