5. marraskuuta 2014

Terapiaa arkielämän psykologeilta marraskuun kohmeessa




Kuulemani mukaan mm. Papa Roach lämmitteli eilistä In Flamesin keikkaa, josta sain tietää aivan liian myöhään päästäkseni paikalle Helsingin jäähalliin. *Lie down... Try not to cry... Cry a lot* Kuinka hienoa olisikaan ollut uudestaan In Flamesin keikalla näin muutaman vuoden jälkeen ja etenkin näin kuunneltuani metallimusiikkia enemmänkin kuin silloin aikoinaan juuri mentyäni pimeälle puolelle ja löydettyäni raskaamman musiikin.

Hauvavauva ja kissaherra nukkuvat sohvalla selkäni takana. Kahvi porisee pannussa ja koska ulkona on alle yksi aste lämmintä, täytyy pienelle poikaselle tänään käydä ostamassa tossut. Neljättä kertaa tatuoitu käteni odottaa kärsimättömänä viimeistä etappia... "Jospa vaan amputoidaan tää ja teet tohon toiseen." Työt seisovat toisessa välilehdessä ja suunnittelutoimiston käyntikortit on tilattu. Se, että työskentelen kotoa käsin, antaa ihmisille kuvan työtömästä vätyksestä. Täällä mä kuulemma makaan sohvalla päivästä toiseen tekemättä mitään ja silti joka maanantai mulla on uudet kengät ja joka tiistai uus lemmikki. 









Ihmiset on katkeria.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

If you’re really a mean person you’re going to come back as a fly and eat poop.