13. joulukuuta 2014

Hei minä täällä, se jota kerran niin rakastitte

Rise Against: People live here

Tämä on sitä typerää aikaa kun mietitään missä sitä oli elämässään viime jouluna ja millainen viime talvi oli, millaisen kinkun sitä ostaisi tänä jouluna vai ostaisiko sittenkin vain punkkua, kun ei tänäkään vuonna tullut selvittyä, laihduttua, rikastuttua tai viisastuttua, niin mitä väliä sillä nyt enään tässä vaiheessa on... "Seuraava vuosi on tulossa ja voin kunnostautua silloin", ja pian huomaatkin sanovasi saman asian joulukuussa 2015 ja seuraavana vuonna ja seuraavana...


Tänä viikonloppuna havahduin pariinkin karuun tosiasiaan. Ensinnäkin siihen että talvi on todellakin näyttänyt kasvonsa. Se sinäänsä on ihan mukavaa kun lumen kirkkaus valaisee aamuiset, ennen niin synkät lenkkipolkuni ja lumen narskuminen lenkkareiden alla piristää harmaatakin mieltä. Se piristys tulee tarpeeseen, sillä viimeaikoina olen saanut oireita ihmisten piittaamattomuudesta. Yhteydenottoni tuntuvat menevän kuuroille korville ja jopa avunpyynnöt kaikuvat kuin tyhjille seinille. Dramatisoin jälleen, mutta niin reagoin ikäviin asioihin. Ei minua oikeastaan edes vituta niin paljoa, kuin annan ymmärtää... Tahtoisin vain jakaa tämän lonkeron vanhan ystävän kanssa, kun kaikki on nykyään niin toisin.


Lähinnä säälin itseäni, kun elän enemmän muille kuin itselleni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

If you’re really a mean person you’re going to come back as a fly and eat poop.