22. kesäkuuta 2016

Identiteettiä naaraamassa

Facebookissa hereillä olleet ovatkin ehkä jo tietoisia identiteettikriisistäni, josta olen kärsinyt viime sunnuntaista saakka, kun jouduin luopumaan kuiturastoistani. Toistaiseksi. Kuiturastojen yksi ongelma on se, että ne joutuu uudelleenkiinnittämään kuukauden - kahden välein, jotta oma hius ei ala rastoittua mukana. Auktoriteettiongelmaisena, vahvana ja itsenäisenä naisena minä pidin kuitenkin kolme ja arvata saattaa että damagea oli jo ehtinyt syntyä.

Mulla ei ole koskaan ennen ollut niin ihania hiuksia kuin kuluneena kolmena kuukautena. Perseeseen saakka ulottuvat kuninkaallisen upeat kuidut antoivat minulle aivan uuden identiteetin, josta kieltämättä pidin. Tukkaa oli kaikenkaikkiaan n. 400 grammaa ekstraa ja sen lähdettyä harteiltani, pää on tuntunut kuin pumpulilta - Kevyeltä, mutta tyhjältä. En tunnista peilistä takaisinkatsovaa ihmisen irvikuvaa omakseni. Toivottavasti kelpaan ihan vaan tällaisena intiaaniprinsessasta kuoriutuneena menninkäisenäkin.





"Hiuksia lattioilla
Allapäin

Pihalla joku itkee kadonnutta äitiään

Aamu kolme ja pystyn ajattelemaan vain
kuinka tanssisit vesisateessa ilman kenkiä ja 
    
                                     rakastaisit enemmän kuin kukaan muu."

2 kommenttia:

  1. oih, nuo kuiturastat on niin aidon näköiset ja niin ihanat <3__<3 mut kyl sun omat hiuksesi on kanssa tosi kauniit, ehkä se inspiraatio taas syntyy identiteetille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rastat tekevät paluun vielä viimeistään ensi viikolla! :P

      Poista

If you’re really a mean person you’re going to come back as a fly and eat poop.